Oikeaa ruokailua

Juuri kun ehdin kirjoittamaan, etteivät pennut syö kuin avustettuna, niin nepäs päättivät näyttää meille, että kyllä me osataan syödä. Tämä kuva on otettu siis lauantaiaamuna. Huomatkaa sirot jalkojen ojennukset :).

Syöntiharjoituksia

Pennut ovat harjoitelleet sunnuntaista asti kiinteän ruuan syöntiä. Kaikki tarvitsevat vielä hieman avustusta, jotta jokaisella ruokailukerralla muistuu mieleen, että mitä tässä nyt sitten pitikään tehdä ;).
Ensin Sari laittaa vähän jauhelihaa pennun suuhun (tarjottuaan sitä ensin kädestä), pentu maiskuttelee ja toteaa "Ahaa, tämä on siis sitä samaa, kun viime kerralla!". Sitten jatketaan pieni hetki kädestä syöden ja loppu ruoka osataan syödä sitten "ruokaliinan" päältä. Lautaselta kelpaa vasta satunaisesti.
Ihan samalta touhu näytti myös edellisen pentueen kohdalla ja sekin päivä tulee vielä, että lautasen vienti ruokapaikalle aiheuttaa pienten tassujen ravin paikalle. Sitä hetkeä odotellessa jatketaan tällä systeemillä.

Pennut saivat nimet

Näyttää olevan niin, kun paikkoja on monta, ei muista joka paikkaan päivitellä kuvia. Olen luonut pennuille oman valokuva-albumin, jonne pääsee linkkiä seuraamalla kotisivujemme (http://www.finsunnypace.fi/) Pennut -sivun kautta. Kaikki ottamani (julkaisukelpoiset) kuvat päivitän ko. albumiin.

Pennut saivat eilen nimet, sekä viralliset että lempinimet. Virallisia ei julkaista vielä, mutta lempinimet ovat kuvan penturiviin Meo, Tintti, Max, Tao, Tinka ja Tikru (tai sitten 2 viimeistä toisinpäin, katsotaan nyt, kumpi punaisista tytöistä jää kotiin...).

Pentujen sukupuolet tarkentuivat

Piti pyytää kokeneempi kasvattaja apuun ja tarkistamaan kahden pennun sukupuoli. Tytöiksihän ne osoittautuivat. Tämän päivän :) tilanne on siis se, että meillä kasvaa:

- 2 riistanväristä poikaa
- riistanvärinen tyttö
- punainen poika
- 2 punaista tyttöä

Täytyy laittaa kuvia sitten myöhemmin.

Pipsan pennut syntyivät

Pipsa on tarkka emäntä, laskettuna päivänä n. 4:30 se herätti tänä aamuna ja ensimmäinen pentu syntyi klo 4:42. 3 punaista ja 3 riistaa. 4 näkyi ultrassa, mutta täytyyhän siellä pari olla aina piilossa :).

Tässä kuvassa pennut ovat n. 1-5 tunnin ikäisiä:

Pipsan odotus jatkuu ja kiirettä piisaa

Nyt alkaa pari viimeistä vuorokautta olla enää odottamista, kun Pipsan synnyttämisen aika lähestyy. Maanantaina 16.11. on laskettu aika, mutta muutaman päivän se voi siitä poiketa. Pipsa on kahden aikaisemman pentueen kohdalla ollut kovin säännöllinen. Ekan synnytys alkoin n. 2 aikaa yöllä ja toisen 7 aikaan aamulla ja molemmat laskettuna päivänä.

Tässä on viimeisin kuva Pipsan masusta:

Rakensimme Pipsalle pentupesän. Pesä on tehty vanerista ja kakkoskakkosesta. Tässä Bella tutkii, onkos tuosta materiaalista mihinkään:

Kyllä siitä tuli... laatikko :)

Laatikko sai tänään katon ja etulevyn. Etulevyä täytyy vieä tuotekehitellä, koska magneetit eivät näytä sitä pitävän koossa. Kattoon magneetit riitävät. Alla on styroksia (jätesäkkiin piilotettuna) ja takana patteri. Toivottavasti lämpö riittää.

Nekku keksi vähän luvattoman makuupaikan, ihanan kaapin. Eipä siinä auttanut ensin kuin ottaa muutama todistusaineistokuva ja sitten vasta kieltää menemästä sinne:

Kaapissa siis, johon ei periaatteesta ole mitään asiaa ;):

Nyt kaapin ovi on saanut tupla magneetin eli katsotaan, kuka tämän taistelun voittaa :).

Pipsan odotus jatkuu hyvin

6+ viikkoa on takana ja vajaat 2,5 viikkoa edessä. Pipsan maha on kasvanut (jälleen kerran) aikamoisen suureksi. Joko siellä on isoja pentuja tai sitten paljon. Voihan tietysti olla, että istukat tms. vievät tilaa... voihan?

Masun alaosa näyttää kovin valkoiselta, mutta tuosta kohtaa ell joutui ajamaan karvoja, jotta ultra saatiin tehtyä.

Vaikka Pipsa käyttäytyy mammulin lailla koko ajan, niin uteliasta somppuluonnettaan se ei tietenkään pysty itsestään karistamaan, eikä tietenkään pidäkään. Tänään Sari otti keittiön laatikostosta laatikon pois ja kun hän oli sitä laittamassa takaisin, niin ihmetteli, että mikäs siellä nyt nakittaa. Tarkempi tarkastelu osoitti, että siellä on kaksi somppukissaa. Niin, siis siellä pienessä laatikon välissä meidän mammuli makaili Nekku seuranaan. Jos jotain noin isoa mahtuu niin pieneen tilaan, niin täytyy taas palauttaa mieliin, miten pieneen koloon pennut sitten mahtuvat, kun liikkeelle lähtevät.

Poika on nyt kotona! Minna vei pojan Tornioon viime lauantaina ja Helena haki hänet sieltä. Pitkä 2 kuukauden reissu on nyt ohi ja 3 naarasta se on astunut, kuten pitikin. Ihana poika se on! Toivottavasti se periyttää ihanaa luonnettaan myös pennuille, sitä kun sanotaan, että iso osa pentujen luonteesta tulee isältä. Kiitos Helena mahdollisuudesta käyttää tätä ihanaa Mikkel-poikaa!